Langaton paikallisverkko?eli WLAN on mullistanut tapamme yhdist?? laitteita ja jakaa tietoa netiss?. Sen avulla useampi laite voi kommunikoida kesken??n k?ytt?en korkeataajuuksisia radioaaltoja, mik? mahdollistaa p??syn internetiin ilman johtoja.
T?m? tekniikka sallii k?ytt?jien vapaan liikkuvuuden WLANin kuuluvuusalueella, jolloin laitteiden kanssa on mahdollista liikkua vapaasti ja yll?pit?? siit? huolimatta jatkuvaa verkkoyhteytt?.
Mit? langaton paikallisverkko tarkoittaa?
WLAN on verkko, joka mahdollistaa tiedonsiirron kahdelle tai useammalle laitteelle langattomassa paikallisverkossa. WLANit k?ytt?v?t korkeataajuuksisia radioaaltoja ja yleens? niihin sis?ltyy yhteyspiste internetiin. Se mahdollistaa k?ytt?jien liikkua langattoman verkon kuuluvuusalueella, kuten kodissa tai pieness? toimistossa, samalla yll?pit?en verkkoyhteytt?.
Techopedia selitt?? langattoman paikallisverkon
WLANia ei pid? sekoittaa Wi-Fi Alliancen luomaan Wi-Fi-tavaramerkkiin. Ensinn?kin arkikieless? jotkut saattavat k?ytt?? termej? “Wi-Fi” ja “WLAN” synonyymeina, vaikka niiss? tarkalleen ottaen on joitakin eroja. Wi-Fi-yhteys viittaa tiettyyn langattomaan yhteyteen, jota laite k?ytt??, kun taas WLAN on paikallinen verkko.
Lis?ksi Wi-Fi ei itse asiassa ole tekninen termi, vaan se on IEEE 802.11 standardin yl?k?site, jolloin sill? viitataan kyseiseen tapaan luoda langaton verkko. Kuitenkaan kaikki Wi-Fi-laitteet eiv?t saa Wi-Fi Alliancen sertifikaattia, vaikka Wi-Fi? k?ytt?? yli 700 miljoonaa ihmist? noin 750 000 yhteyspisteen kautta.
Varsinkin langattomia julkisia paikallisverkkoja k?ytett?ess? on syyt? muistaa kyberturvallisuus. Tuolloin ulkopuolisten on mahdollista seurata WLANissa liikkuvaa dataa, jolloin mahdollisuus tietovuotoihin on aina olemassa.
Langaton paikallisverkko – WLANit ja yhteyspisteet
Jokainen laite, joka yhdistyy WLANiin, katsotaan asemaksi ja luokitellaan kahteen kategoriaan: yhteyspisteiksi (AP) ja asiakaslaitteiksi.
- Yhteyspisteet?eli AP:t l?hett?v?t ja vastaanottavat radiofrekvenssisignaaleja sellaisten laitteiden kanssa, jotka pystyv?t vastaanottamaan n?it? langattomia signaaleja. Yleisin k?ytt?tapaus on reititin, joka hoitaa tiedonsiirron asiakaslaitteen kanssa.
- Asiakaslaitteet?puolestaan voivat sis?lt?? erilaisia tietoteknisi? laitteita, kuten p?yt?tietokoneita, ty?asemia, kannettavia tietokoneita, IP-puhelimia, matkapuhelimia sek? ?lypuhelimia.
Kaikki laitteet, jotka pystyv?t kommunikoimaan kesken??n, muodostavat palveluyksik?it?, joita on kahta tyyppi?: itsen?iset ja infrastruktuuriset yksik?t.
Itsen?iset palveluyksik?t ovat olemassa silloin, kun kaksi asiakaslaitetta kommunikoi kesken??n suoraan k?ytt?m?tt? yhteyspistett?, mutta eiv?t t?ll?in voi yhdist?? itse??n mihink??n muuhun palveluyksikk??n. T?llaisia WLANeja kutsutaan vertaisverkoiksi tai ad-hoc WLANeiksi.
Toinen palveluyksikk?-tyyppi on infrastruktuurinen. Se voi kommunikoida muiden laitteiden kanssa, mutta sen t?ytyy k?ytt?? yhteyspistett? sit? varten.
Tietoturvallisuuden kannalta on t?rke??, ett? kaikkien WLAN-verkkojen p??tepisteet on turvattu asianmukaisilla tietoturvaohjelmistoilla. Langattomien verkkojen salasanat on syyt? olla riitt?v?n turvallisia, jotta niit? on hankala ulkopuolisten arvata.
Esimerkiksi VPN-yhteys on loistava vaihtoehto silloin, jos haluaa k?ytt?? julkisia WLAN-verkkoja. T?ll?in kaikki k?ytt?j?t l?hett?m?t ja vastaanottamat tiedot salataan, jolloin arkaluontoiset tiedot pysyv?t turvassa.
Langaton paikallisverkko – uudet teknologiat ja niiden yleisyys
1990-luvun alussa WLANit olivat eritt?in kalliita ja niit? k?ytettiin vain, kun langalliset yhteydet olivat strategisesti mahdottomia.
1990-luvun loppuun menness? useimmat WLAN-ratkaisut ja niiden k?ytt?m?t protokollat korvattiin IEEE 802.11 standardeilla eri versioissa. WLANien hinnat my?s laskivat merkitt?v?sti, jolloin ne yleistyiv?t nopeasti kuluttajamarkkinoilla.
Teknologian edistyess? WLANien perustaminen ja hallinta muuttuivat yh? helpommiksi, mik? johti niiden r?j?hdysm?iseen kasvuun. Nyky??n esimerkiksi et?k?ytt? lis?? langattomien verkkojen kysynt?? yh? edelleen.
T?m? johti internetin palveluntarjoajan langattoman l?hiverkon eli ISP WLANin esiinmarssiin, jossa monet pienet paikalliset kotiverkot koordinoidaan palveluntarjoajien toimesta, eik? loppuk?ytt?j?n tarvitse suunnitella niit? erikseen paikan p??ll?.
T?llaisissa ISP WLAN -asetuksissa ISP:n modeemi on yhteyspiste ja samalla my?s reititin. Kuluttajan tarvitsee vain kytke? WiFi-reititin, k?ytt?? annettuja salasanoja ja yhdist?? kotona olevat laitteet sen omaan WLANiin.
T?t? toimintatapaa voisi kutsua my?s “langattomaksi paikallisverkoksi palveluna”, joka toimii plug-and-play-periaatteella. Joka tapauksessa se on eritt?in k?tev? tapa muodostaa paikallinen langaton yhteys nettiin, mist? johtuu my?s sen suuri suosio nykyp?iv?n?.
Vaikka ISP:t eiv?t yleens? mainosta tuotteitaan paikallisina verkkoina, ne ovat sit? loppupeleist?. Jotkin ISP-palvelutyypit puhuvat modeemista porttina internetiin, mik? viittaa siihen, ett? WLAN on tuon portin toisella puolella.
WLANien k?ytt?j?t yhdist?v?t yh? useammin langattomaan kotiverkkoon laitteita, kuten puhelimia, televisioita, tietokoneita ja tulostimia. Omaa langatonta kotiverkkoa voi helposti hallinnoida hallintapaneelin kautta, joka on asennettu modeemiin. T?ll?in on mahdollista lis?t? paikallisverkkoon esimerkiksi palomuuri, joka parantaa tietoturvaa.
Muitakin innovaatioita on kehitetty WLANeihin. Osa niist? toimii ilman m??ritelty? yhteyspistett?. Toisin sanoen kaikki laitteet toimivat itsen?isesti ja muodostavat yhteyden verkkoon omin avuin. T?m? haastaa perinteisen arkkitehtuuriin, jonka mukaan WLAN koostuu yhteyspisteist? ja asiakaslaitteista.
Samanaikaisesti asiakas-palvelin-arkkitehtuuria, jossa samankaltaista l?hestymistapaa k?ytet??n verkkopalveluiden tarjoamiseen, haastetaan vertaisverkkoon perustuvien j?rjestelmien toimesta. Silloin palvelinta ei tarvita, vaan asiakaslaitteet ovat yhteydess? toisiinsa suoraan.
Esineiden internetin avatessa tiet? edistyneille langattomille yhteyksille, WLAN tarjoaa niille aliverkon ja paikallisen langattoman verkon k?ytt?mukavuuden.